Uppovasaraporaus

Paaludirektiivi määrittää nykyisen porapaalun rakenteen. Kun porapaalutus on yleistynyt, paalukoot suurentuneet ja kaupunkikohteet lisääntyneet niin samalla myös alan urakointitavat ja kilpailun kirjavuus sinänsä ovat johtaneet hyvin monenlaisiin käsityksiin uppovasaran käytöstä ja paalutuksesta.

Uppovasaran käytön työohjeiden ja alan koulutuksen puute ovat johtaneet siihen, että Sotkamon Porakaivo rakentaa omaa laatuohjeistoaan samalla vaikuttaen koko alan yleisen laatujärjestelmän kehittymiseen.

Laadun varmistaminen

  • Porapaalujen suoruus varmistetaan oikealla kalustolla ja koneen hyvällä kunnolla
  • Ponttiputkien poraukseen ohjausjärjestelmä seinäsuoruuden ylläpitämiseksi
  • Koneiden hitsaussaumat ja välykset tarkastetaan säännöllisesti
  • Aktiivinen osallistuminen ilmanhallintakruunujärjestelmän kehittämiseen
  • Sotkamon Porakaivo on patentoinut järjestelmän kallion ja paalun välisen tilan injektoimiseksi.
  • Sotkamon Porakaivo on mukana kehittämässä kärjestään kantavan paalun vaipan vetokuormituskestävyyden nostamista
uppovasaraporaus
uppovasaraporaus
uppovasaraporaus

Uppovasaraporauksen edelläkävijä

Laitekehitys

  • 1996 Klemm’in raskas ankkurointivaunun, joka modifioitiin paalukäyttöön sekä varustettiin ensimmäisenä maailmassa soijankeruujärjestelmällä
  • 2002 ensimmäiset tarkkuuskallioreiät Päijännetunneliin
  • 2004 kehitettiin Bauer RGT tyypin alustasta DTH paalukone
  • 2010 kehitettiin DTH paalukone suurille halkaisijoille yhdessä Entecon kanssa
  • 2011 Suomen ensimmäiset kokeilut 1220 mm paalun poraamisessa
  • 2013 ensimmäiset paalun (1016mm) ja kallion välin injektoinnit Joensuussa
  • 2014 halkaisijaltaan 715 mm tarkkuuskallioreiät Vantaan lentoasemalle
  • 2016 Suomen ensimmäiset 1220 mm porapaaluasennukset Jämsään
uppovasaraporaus

Perustuspaalutuksen laatutekijät

Porakruunut

Markkinoille on tullut myös mekaanisia monikäyttöavartimia, jotka ovat alun perin on tarkoitettu työputken poraamiseksi vain kallion pintaan. Kyseisillä mekanismeilla on vaara, että ne jättävät putken suun 10-20 cm päähän kalliopinnasta halkaisijasta riippuen.

Putken alle jäävät kivet voivat estää paalun kunnollisen tukemisen kallioon. Kyseisiä porausjärjestelmiä ei ole alun perin suunniteltu käytettäväksi kuormaa kantavien maaputkien poraukseen.

Perinteiset rengaskruunut ja kaikki ns. siipiavartimet työntävät ilman eteenpäin eli suoraan maaperään. Liiallinen ilman karkaaminen ja sen aiheuttama mammutointi aiheuttavat vaaran ympäristössä olemassa oleville rakenteille.

Käytämme rengaskruunukalustoa myös siksi, että sillä voimme kaikissa oloissa porata paalun alapään vähintään 3 x putken halkaisijan verran ehyeen kallioon. Rengasterän käyttö mahdollistaa myös kevyiden koneiden käytön suurilla halkaisijoilla.

Käytämme rengaskruunukalustoa alkuperäisen porapaaluohjesäännön mukaisesti, koska silloin paalu jää aina kiinteästi kallionpintaa vasten. Loppulyönneillä varmistetaan ettei välystä ole.

Uppovasaraporauksen porakruunut
porakruunut käytännössä
porakruunut käytännössä
porakruunut käytännössä